Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Lainaa.com

Uusi Blogaaja.fi -blogi

Päivä: 20.7.2013


Hiljaisuuteen väräjävä huuto:
sielunlintu löysi pesäpuun.
Kuin valo tai kuin perhonen
sä saavuit,
synnyit sydämmiimme
pieni matkamies.
Et enää muukalainen,
vaan jo täällä.
On tummunut jo hanki
huhtikuinen
On ilta kevään:sineä,hämärää.
Nyt tässä maisemassa
ilon henki sinulle,pieni vaeltaja,väräjää.
Kuin valo tai kuin perhonen sä saavuit,
synnyit sydämiimme pieni matka mies.
Et enää muukalainen
vaan jo täällä.

-Elina Karjalianen-


Paina hiiren meskipainiketta ja kuuntele Hyvin hiljaa:

http://www.youtube.com/watch?v=MViwSBZUViY


Hyvin hiljaa, hyvin hiljaa,
nyt kuuluu keijujen äänet.
He tanssivat taas koko yön laulaen,
koko yön laulaen.

Hyvin hiljaa, hyvin hiljaa,
nyt syttyy tähtöset pienet.
Ne oottavat taas läpi yön loistaen,
läpi yön loistaen.

Hyvin hiljaa, hyvin hiljaa,
nyt sammuu keijujen äänet.
He liitävät taas ylös luo tähtien,
ylös luo tähtien.




” Sinä elämä, annoit minulle
tämän tehtävän.
Enkä minä rohjennut siitä kieltäytyä.

Hiukset ovat vielä kosteat, käsi haroo tyhjää.
Minun tehtäväni on
tarttua tähän käteen
ja taluttaa koko alkumatka.

Pie´neksi tunnen minä itseni,
vielä pienemmäksi,
kuin tämä vastasyntynyt.”

Eeva-Liisa Kantola




Kun on oikein pieni
voi lentää linnun untuvalla,
nukkua orvokinlehden alla,
kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni,
voi keinua heinässä heiluvassa,
levätä kukassa tuoksuvassa,
kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni,
voi istua lumihiutaleille,
ja liitää maailman tuulien teille,
kun on oikein pieni.

-Hannele Huovi-

http://www.youtube.com/watch?v=OcyjiAbHkiY&list=RD0297zYrkQJmk8

Me isäs kanssa seisottiin
käsi kädessä tässä
ja juteltiin ihan hiljaksiin:
””nyt se on elämässä””

Sinä olit ihan pikkuinen,
ehkä viikon vanha vasta.
Minä sanoin: ””Pilvi kukkasten
kai ympäröi tätä lasta,

ja perhoset, lintuset untuvapäät
tuntuu lentävän korin yllä.””
Isä kysyi: ””Näkyjäkös sinä näät?””
Ja minä: ””No ihmeitä kyllä.””

Sinä olit se ihme tietysti
-vaikka poruun puhkesitkin.
Imit minusta maitoa nälkääsi.
Minä ilosta nauroin ja itkin.

””Sill`on ripsissä tähden säkeneet””,
isäs naurahti ja keksi:
””Sen varpaat on puolukan raakileet.””
Ja hän puki sinut puhtoiseksi.

Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
Löi kolmisin sydämemme.
””Tästä tulee kai hyvä ihminen””,
me puhuttiin toisillemme.



Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi