Kun sade lyö ikkunaa vasten
ja ulkona hämärtää,
on valveilla enkeli lasten.
Hän suojellen valvomaan jää.

Kun ilta on pimeimmillään,
kuu pilven taa piiloutuu,
ja uni ei saapuisi millään,
hän luoksesi laskeutuu.

Ja jämärään hiljaisuuteen
hän rauhaansa hengittää.
Hän laskeutuu levottomuuteen.
Hän vierelle valvomaan jää.

Niin lähellä taivas on maata,
niin lähellä sydän lyö.
Ei enkeli uupua saata.
Niin lämmin on ilta ja yö.

~Anna-Mari Kaskinen-